Ideasta julkaisuun. Näin HMOOD rakentaa digitaalisia ratkaisuja.
Valmiin verkkosivuston tai digitaalisen ratkaisun takana on paljon muutakin kuin suunnittelua ja koodia. Tässä pääset kurkistamaan, miten työskentelen HMOODissa suunnittelun, muotoilun, kehityksen, testauksen ja tekoälyn vastuullisen käytön parissa.
Kun vierailee verkkosivustolla, huomio kiinnittyy yleensä ensin visuaaliseen puoleen. Väreihin, kuviin, animaatioihin ja siihen, miten sisältö on koottu.
Sitä ei näe, kuinka paljon harkintaa, muutoksia ja työtunteja sen takana on.
Minusta yksi digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kiinnostavimmista asioista on juuri tämä prosessi. Aloittaa ideasta, tutkia erilaisia mahdollisuuksia ja rakentaa vähitellen jotain, joka sekä näyttää hyvältä että toimii niin kuin pitää.
HMOODissa jaan projektin yleensä neljään päävaiheeseen: kartoitus, muotoilu, kehitys ja julkaisu. Vaiheet antavat työlle rakenteen, mutta se ei tarkoita, että kaikki etenisi suoraviivaisesti. Joskus kehityksen aikana huomaa, että muotoilua pitää säätää. Toisinaan testaus osoittaa, että jonkin toiminnon voi toteuttaa paremmin.
Ja se on täysin luonnollista.
Ideasta valmiiksi verkkosivustoksi
Tavoitteet, käyttäjät ja tarpeet kartoitetaan, ja rakenne piirretään ennen kuin mitään muotoillaan.
Rakenne saa visuaalisen suunnan: typografian, värit, kuvat, painikkeet ja taiton.
Muotoilusta tulee toimiva käyttöliittymä, joka koostuu osista, joiden täytyy toimia yhdessä kaikilla näyttöko’oilla.
Toiminnallisuus, suorituskyky, mobiilisovitus ja saavutettavuus tarkistetaan ennen julkaisua.
01. Kartoitus – ymmärrä ennen kuin rakennat
Projekti alkaa sen ymmärtämisestä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä ja miksi.
Mitä yritys haluaa saavuttaa? Kuka ratkaisua käyttää? Mitä ongelmia sen pitää ratkaista?
Kysymykset voivat vaikuttaa yksinkertaisilta, mutta vastauksilla on suuri merkitys sille, miten projekti kehittyy.
Verkkosivustolla, jonka tehtävä on ennen kaikkea esitellä palveluja ja helpottaa yhteydenottoa, on erilaiset tarpeet kuin asiakasportaalilla, johon käyttäjät kirjautuvat hallinnoimaan tietoja.
Siksi kartoitusvaiheessa ei vain kerätä toiveita ja ideoita, vaan myös arvioidaan, mitä on järkevää rakentaa.
Tavoitteena on luoda selkeä pohja ennen kuin muotoilu- ja kehitystyö alkaa.
02. Muotoilu – ideasta visuaaliseen suuntaan
Kun tavoitteet ja tarpeet on kartoitettu, alkaa visuaalinen suunnittelu.
Tässä vaiheessa työstän rakennetta, typografiaa, värejä, taittoa ja käyttökokemusta. Tutkin mielelläni erilaisia ilmaisutapoja, ja erityisesti sitä, miten animaatiot ja interaktiiviset elementit voivat tehdä verkkosivustosta kiinnostavamman.
Samalla muotoilulla täytyy olla tehtävä.
Animaatio voi näyttää vaikuttavalta, mutta jos se vaikeuttaa sivuston käyttöä tai heikentää suorituskykyä, se ei välttämättä ole hyvä valinta.
Tässä vaiheessa käytän myös tekoälyä apuvälineenä. Sol-, Astra- ja Opus-mallien kaltaiset mallit voivat tuoda ideoita, vaihtoehtoisia suunnitteluehdotuksia ja teknisiä näkökulmia.
Näin on mahdollista tutkia useampia suuntia lyhyemmässä ajassa.
Mutta tekoälymallin ehdotus on silti vain ehdotus. Arvioin, sopiiko se projektiin, miten se toimii eri näyttöko'oilla ja parantaako se todella käyttökokemusta.
Lopullisen muotoilun ei pidä olla vain visuaalisesti miellyttävä. Sen pitää myös olla harkittu ja käytettävä.
03. Kehitys – kun muotoilusta tulee toimiva
Kun muotoilun suunta on hyväksytty, alkaa työ sen muuttamiseksi toimivaksi ratkaisuksi.
Se tarkoittaa käyttöliittymän rakentamista, toimintojen toteuttamista ja sen varmistamista, että eri osat toimivat yhdessä.
Projektista riippuen kyse voi olla mistä tahansa suhteellisen yksinkertaisesta verkkosivustosta laajempaan ohjelmistoon, jossa on useita toimintoja ja teknisiä järjestelmiä.
Myös tässä tekoälystä voi olla hyötyä.
Käytän tekoälymalleja muun muassa ohjelmointiapuna, teknisiin ehdotuksiin ja vianetsintään. Se voi helpottaa vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämistä ja ongelmien tunnistamista.
Mutta tekoälyn tuottama koodi ei ole automaattisesti hyvää koodia.
Ehdotus voi toimia yhdessä tilanteessa mutta aiheuttaa ongelmia toisessa. Se voi sisältää tarpeetonta monimutkaisuutta, olla vaikeasti ylläpidettävä tai jättää tärkeitä yksityiskohtia huomiotta.
Siksi koodi täytyy käydä läpi, mukauttaa ja testata.
Minulle kehitys ei tarkoita vain sitä, että saa jonkin toimimaan. Kyse on myös sen ymmärtämisestä, miten se toimii, ja miten ratkaisua voidaan ylläpitää ja kehittää edelleen.
Testaus ja virheiden korjaus – työ, joka jää usein näkymättömiin
Tämä on ehkä se kehitysprosessin osa, josta minusta on tärkeintä puhua avoimesti.
Ratkaisu voi näyttää valmiilta kauan ennen kuin se on oikeasti käyttövalmis.
Ei ole harvinaista, että käytän huomattavasti aikaa pienten yksityiskohtien tutkimiseen, animaatioiden säätämiseen, virheiden korjaamiseen ja sen testaamiseen, miten eri tavoin jokin toiminto voi käyttäytyä.
Miten sivusto toimii matkapuhelimella? Mitä tapahtuu, jos käyttäjä painaa samaa painiketta useita kertoja? Toimiiko navigointi näppäimistöllä? Mitä tapahtuu, jos pyyntö epäonnistuu?
Tällaiset kysymykset ovat tärkeitä.
Testauksessa ei myöskään ole kyse vain virheiden löytämisestä. Siinä selvitetään, tarjoaako ratkaisu todella sen käyttökokemuksen, joka sen on tarkoitus tarjota.
Siksi testaan ja parannan kehityksen aikana koko ajan, en vain aivan lopussa.
Muutos voi myös vaikuttaa järjestelmän muihin osiin. Kun jotain korjataan tai parannetaan, täytyy siksi tarkistaa, että muut toiminnot toimivat edelleen odotetusti.
Tämä työ vie aikaa, mutta se on tärkeä osa laadunvarmistusta.
Miten käytän tekoälyä jakamatta asiakastietoja
Tekoäly on löytänyt luontevan paikan kehitystyössäni. Samalla pidän tärkeänä kertoa selvästi, mitkä rajat ovat voimassa.
Kun käytän pilvipohjaisia tekoälypalveluja, kuten ChatGPT:tä, Claudea tai Geminiä, ne eivät saa todellisia tietoja asiakkaista tai yrityksistä, joiden kanssa työskentelen.
Tämä koskee muun muassa yritysten nimiä, henkilöiden nimiä, kuvia, yhteystietoja, sisäisiä asiakirjoja ja muita tietoja, jotka kuuluvat asiakkaalle tai voidaan yhdistää asiakkaaseen.
Työ tällaisten mallien kanssa tehdään siksi kuvitteellisella sisällöllä, yleisillä esimerkeillä ja testiaineistolla.
Vasta kun työ pilvipohjaisten tekoälymallien kanssa on projektissa päättynyt, lisään todelliset asiakastiedot ratkaisuun.
Jos näiden tietojen käsittelyssä tarvitaan tekoälyn tukea, voin sen sijaan käyttää paikallisesti ajettavia malleja yksityisessä ja eristetyssä ympäristössä, ilman että tietoja lähetetään ulkoisiin tekoälypalveluihin.
Tämä erottelu on tietoinen.
Mielestäni moderneista tekoälytyökaluista on täysin mahdollista hyötyä antamatta niille pääsyä asiakkaiden tietoihin.
Teknologian pitää auttaa parantamaan työprosessia, ei heikentää käsiteltävien tietojen hallintaa.
04. Julkaisu – kun ratkaisu kohtaa todellisuuden
Kun kehitys lähestyy loppuaan, tehdään viimeiset tarkistukset ja parannukset.
Silloin tarkistetaan muun muassa toiminnallisuus, suorituskyky, mobiilisovitus, saavutettavuus ja olennaiset tietoturvanäkökohdat.
Myös todellisen sisällön täytyy olla paikallaan ja tarkistettuna valmiissa ratkaisussa.
Tavoitteena on, että julkaistava kokonaisuus on huolellisesti viimeistelty ja että mahdolliset tunnetut virheet on käsitelty ennen julkaisua.
Mutta julkaisu ei välttämättä tarkoita, että työ olisi ohi.
Tarpeet voivat muuttua. Teknologia kehittyy. Uudet toiminnot voivat tulla ajankohtaisiksi, ja nykyisiä ratkaisuja voidaan parantaa.
Siksi on myös tärkeää miettiä, miten projektia voidaan ylläpitää jatkossa.
Hyvä ratkaisu on monen harkinnan tulos
Tekoälyn kehitys on minusta uskomattoman kiinnostavaa, ja uskon, että tällaisilla työkaluilla tulee olemaan yhä suurempi rooli siinä, miten digitaalisia ratkaisuja rakennetaan.
Samalla työ HMOODin parissa on opettanut minulle, kuinka tärkeää on käyttää aikaa yksityiskohtiin.
On helppo hämmästyä siitä, miten nopeasti teknologia voi tuottaa suunnitelman tai koodia.
Mutta usein vasta, kun lopputulosta alkaa testata, säätää ja parantaa, huomaa, mikä oikeasti toimii.
Minulle juuri luovuuden, teknologian, perusteellisen testauksen ja vastuullisten valintojen yhdistelmä tekee kehitystyöstä kiinnostavaa.
Digitaalinen ratkaisu ei ole hyvä vain siksi, että se näyttää valmiilta.
Sen täytyy toimia niille ihmisille, jotka sitä käyttävät.